Näköalaikkunan ei tarvitse olla kahden kerroksen korkuinen ja monta metriä leveä. Isot ikkunat aiheuttavat myös jäähdytys- ja katseilta suojaamistarpeita. Kunhan ikkuna on hyvin suunniteltu ja suunnattu, pienempikin riittää. Yllä kaksi hyvää esimerkkiä talo Emmistä sekä Funktiosta.

 

Yksi ilahduttavimmista huomioista messuilla oli keittiöiden valoisuus. Kekseliäillä ikkunaratkaisuilla oli saatu tuikitarpeellista luonnonvaloa moneen keittiöön. Yllä esimerkit Majakasta, Vaajatalo Fadosta sekä MeriOravasta.

Yhtiömuotoiset pientalot toivat messuille hyvän lisämausteen. Meren rannalle voi rakentaa omakotitalon edullisemminkin kuin lyömällä puoli milliä tiskiin. Pientalot on ryhmitelty kahden, neljän tai kuuden talon ryhmiin isoille tonteille. Ryhmissä talot ovat keskenään saman tyyppisiä, mutta eivät samanlaisia.

 

Arkkitehtuuriltaan erityisesti ns. Starkki-kylän talot sekä As. Oy Vaasan Aurinkosilta ovat onnistuneimpia.

Suvinelikon puuverhotut kappalemaiset talot ovat yksinkertaisen kauniita ja rehellisiä, neliötkin järkevän pienet.

Sen sijaan Planiatalon Loiste ja Kaste ovat minusta falskeja ja Heikius-talot rumia elementtitaloja (milloin suurelementtitalot alkavat kiinnostaa arkkitehtejakin, jotta niistä saataisiin myös kauniita?). As Oy Vaasan Aurinko on ulkomuodoltaan ryhdikäs ja kaunis, mutta oleskelutilojen sijoittaminen toiseen kerrokseen kummastuttaa. 

Seuraavaksi esittelen messujen osumat ja hutit, helmet ja murikat.

Helmi: Funktio. Sädehtivän valkoinen, alusta loppuun saakka huolella suunniteltu ja toteutettu lapsiperheen unelmatalo. Pidin kovasti. Varsinkin nämä valaistusratkaisut (kuvassa) päivänvalovalaisimineen miellyttivät. Järkevyys ja kauneus samassa paketissa.

Huti: Emmi. Liikaa neliöitä, omituisia tilaratkaisuja, kamala kiiltävän punainen julkisivumaali. Mukamas vanhoja perinteitä kunnioittaen tehty. Miksi sitten tilat eivät ole monikäyttöisiä ja joustavia, pohjaratkaisu selkeän yksinkertainen, sokkeli terveen korkea ja ulkomaalina perinteinen kaunis punamulta tai vaalea öljymaali? Ainut plussa tulee kutsuvasta maisemaikkunasta, josta oli kuva jo aiemmin.

Helmi: Talo Siena. Minulle tutun pariskunnan yhdessä suunnittelema ja hyvin pitkälle itse tekemä koti omalle perheelleen. Tämän talon teossa on ollut sydän mukana ja se näkyy. Selkeä yksinkertaisuus on viety johdonmukaisesti läpi ja sen ansiosta tilat ovat monikäyttöisiä. Silmä lepää aidossa punamullassa. Miinukset ropsautan autokatoksen ja päärakennuksen kömpelöstä liittymästä sekä aidon puutalon hengen vesittävästä muovi-puu-terassirakenteesta. Näytteilleasettaja takuulla painosti rakentajia valitsemaan terassille uutuustuotteen. (Ja sisustuksen värit eivät minua miellytä, mutta makuasioista en lähde miinuksia antamaan.)

 

Huti: Talo Fokus. Ruma betonitalo. Betonista saa kauniimpaakin aikaiseksi. Kokonaisajatus on ehkä ollutkin hieno, mutta yksityiskohdissa riittää hiomista. Sisääntulossa typerästi aseteltu ränni kiinnittää huomion. Sisätiloissa julkisen tilan tuntu. Olohuoneen tukkii valtava biljardipöytä, johon lapset takuulla lyövät päänsä joka päivä. Valtavan maisemaikkunan hohtoa himmentää puitteelle aseteltu tyyliin sopimaton lasivaasikokoelma. Katolla sijaitseva ateljee ja merelle avautuva kuntosali tuntuvat pelkältä pröystäilyltä. Tai sitten olen vain kateellinen ihmisille, joilla on varaa pyhittää kymmeniä tuhansia euroja maksavat huoneet pelkästään yhdelle asialle.

Seuraavaksi remontoijan mielenkiinnon kohteet: pihat ja saunat.