Kesällä blogi on viettänyt hiljaiseloa, kuten remonttikin. Päässä kuitenkin pyöritellään kaikenlaisia suunnitelmia.

Yksi niistä koskee talon ulkomaalausta. Maali on paikoitellen lohjennutta, mutta pääosin kohtuukunnossa, joten akuuttia kiirettä ei maalaukselle ole. Värisävyinä talossa on käytetty hyvin vaaleaa harmaata tai luonnonvalkoista sekä tummaa siniharmaata. Sävyt ovat mielestämme kauniit ja juuri tähän taloon sopivat, joten niitä emme aio muuttaa.

Tähän saakka olemme ajatelleet käyttävämme petrooliöljymaalia sen helppouden vuoksi. Se on helppo, koska sen sanotaan tarttuvan pintaan kuin pintaan, ja kertasively riittää. Toisaalta olemme kuulleet esimerkkejä, että petrooliöljymaali ei kuitenkaan olisi hyvä valinta (homehtuu, likaantuu, ei pysy seinässä). Talomme lienee maalattu viimeksi alkydiöljmaalilla, ja sen päälle suositellaan samaa laatua. Mutta itse henkilökohtaisesti en pidä alkydiöljymaalista, koska se on uudemman ajan tuote ja muodostaa liian tiiviin pinnan höyrynsuluttomaan rakenteeseen. Mieluummin käyttäisin ns. aitoa öljymaalia, jota ei ihan suoraan rautakaupan hyllyltä saakaan.

Tänään tapasin työn puolesta erään korjausrakentamisen ammattilaisen, jonka kanssa keskustelimme ulkomaalauksesta. Hän on vuosien aikana kehittänyt menetelmän, jolla pellavaöljymaalilla saadaan aikaan vuosikymmeniä kestävä ja homehtumaton pinta.

Maalattava pinta täytyy ensin puhdistaa huolellisesti kaikesta irtoavasta. Siinä on kova urakka, ja parhaiten se onnistuu ihan vanhanaikaisesti skrapaamalla. Sinkkipohjamaali pitää unohtaa, ja käyttää sen sijaan raakaa pellavaöljyä. Sen kuivuttua vedetään pintaan ohut (Tikkurilan Lin) pellavaöljymaalikerros, jota ei ohenneta. Tiivein maalikerros täytyy saada alimmaiseksi, ei pintaan kuten nykyaikaiset ohjeet neuvovat. Jos ulkovuorauksessa on käytetty tiukkaa ja kovaa sydänpuuta, voi jo yksi maalikerroskin riittää. Toinen kerros ohennetaan n. 10 % pellavaöljyllä. Maalikerrosten tulee olla hyvin ohuita ja hieroa tiukasti puuhun.

Uulan maalien ongelmana on ollut homehtuminen ja alustasta lohkeilu. Suurimpana syynä lienee pohjamaalin laatu sekä liian paksut maalikerrokset.

Nythän minulla on työn puolesta oiva mahdollisuus tarkkailla kyseisen menetelmän toimivuutta, ennen kuin ryhdymme oman talon maalausurakkaan.

Lisäsin linkkeihin artikkelin Tikkurilan Lin-pellavaöljymaalista, jota kyseinen korjausrakentamisen ammattilainen suositteli. Toivottavasti tästä on hyötyä muillekin korjaajille, ainakin yksi vaihtoehto muiden joukossa.